Onko tabu olla nauttimatta raskaudesta? Itse ainakin olen ihan kypsä tähän vaikka laskettuun aikaankin on vielä reilut kaksi viikkoa. Tuntuu että äitiysloma (sanon sitä lomaksi kunnes vauva-arki lyö vasten kasvoja :D) menee ns. hukkaan kun en tämän alaselässä vaivaavan hermokivun takia pysty juuri mitään tekemään. Ja noh, se keskiraskauden energisyyskin jäi mun kohdalla melko mysteeriksi, olen ollut energinen yhteensä noin viikon verran koko raskauden aikana.
Mihin mun ystävät ovat kadonneet? Johtuuko se täällä pöpelikössä asumisesta kun ei ihan vartin varoajalla olekaan Turun keskustassa kahvilla tai siitä että töiden jälkeen ei jaksanut pyöriä useampaa tuntia itsekseen kun treffiajaksi ehdotettiin yleensä vasta alkuiltaa. Ennen plussaa oli myös hankalahko lähteä extempore-viini-iltoja viettämään kun olisi aina pitänyt majoittua jonkun sohvalle yöksi. Olen pyytänyt babyshowereita, mutta viime päivinä on tuntunut siltä että pitääkö perua se pyyntö kun "ei ketään kuitenkaan kiinnosta" (paitsi äitiä ja siskoa ja niiden kanssa puin näitä raskaushommia muutenkin :D). Jotain angstia ilmassa, siis.
Löydetäänkö me tänäkään vuonna sitä kotia joka sopii meidän tarpeisiin ja ennen kaikkea tuntuu kodilta? Ollaan asuttu täällä nyt kymmenisen kuukautta enkä vieläkään osaa sanoa että tämä olisi koti. Tuntuu kuin asuisin jossain airbnb'ssä. Näin äitiyslomalaisena päivät myös ovat todella pitkiä kun ei jotenkin osaa järkkäillä paikkoja tai sisustaa, saati pysty ulkoilemaan tämän selkäkivun takia. Täällä ei myöskään kovin moni ole käynyt kylässä, kun asutaan niin kaukana. Just tuossa auton mittarilla tsekattiin niin täältä on Mynikseen melkein 70km, ja siskon luoksekin vain joitain kilometrejä vähemmän.
Tottakai mun "uskollinen" kotteronikin on alkanut lahota, tai ainakin heittänyt tiskiin ranskiksille tyypilliset sähköviat. Hirveen kiva ajaa pidempiä matkoja kun jatkuvasti kone piippaa jotain faultya, anturit siis seonneet ja hälyttää kaikkia täysin toimivia osia. Mulla alkaa vanne kiristää päätä jo matkalla täältä Paimion keskustaan (vajaa 10km). Tarttis siis uutta kärryäkin katsella. Onneks Skoda on edelleen täyttä rakkautta vaikka matalahkot penkit näin mahapallon kanssa aiheuttavatkin välillä lievää ähinää, Tommi joutuu yleensä tönäisemään vauhtia kun nousen autosta :D
Mitä haluan tehdä äitiysvapaan jälkeen? Sain vuosi sitten vakituisen työsopimuksen, mutta en silloin viitsinyt etsiä muita hommia kun alettiin Tommin kanssa väläytellä ajatusta perheenlisäyksestä. Nyt olisi siis otollinen aika pohtia millaiseen työhön sitä hakeutuisi, varsinkin kun mun mielikuvissa kotihoidontuelle tippuminen pudottaisi talouden kokonaan raiteiltaan. Toisaalta kyllä vierastan myös ajatusta siitä että Kirppu menisi vain 9-10kk iässä hoitoon, saa nähdä mitä tässä keksitään. Mä voin onneksi äitiysvapaan perään pitää tämän vuoden kesälomat niin töihinpaluu menisi jokatapauksessa vasta ensi vuoden puolelle mikäli jotain ihmeellistä ei nyt tapahdu Tommin töiden suhteen.
Jotta ei olisi ihan pelkkää valitusta, niin kerrottakoon näistä kuvista vähän. Meillä oli siis viime maanantaina hääpäivä ja sitä varten sisko otti musta vähän tällaisia boudoir-henkisiä mahakuvia. Tykkään näistä tosi paljon ja vaikka raskaus onkin henkisesti ollut todella rankka niin oon mielestäni kohtalaisen hyvin "säilynyt". Kiloja tähän mennessä kerääntynyt alle kymmenen ja suurin osa ihan tuossa pötsissä. Pientä turvotusta on jalkaterissä (osa kengistä puristaa aavistuksen) ja sormissa (piti pyytää äitiltä "lainavihki") mutta noin muuten kroppa on melko entisellään mahaa lukuunottamatta. Ja olen myös näinkin pitkälle päässyt ilman raskausarpia tai navan pullahtamista, jei!
Nyt kyllä tsemppaan sen verran että könyän kellariin laittamaan pyykkikoneen päälle, voisi myös ottaa päivän agendaksi Kirpun vaatteiden viikkauksen. Ovat kyllä jo hoitopöydän laatikossa mutta eivät todellakaan järjestyksessä. Jännä kun tuntuu että eihän täällä ole mitään valmiina, mutta mun tarvike-excel kyllä näyttää plussaa lähes kaiken muun paitsi ensisängyn osalta, se tilataan viimeistään maaliskuun alussa.
Parempaa viikon alkua muille, aika nättiä talvikeliä ainakin luvattu seuraaville päiville (:
Tottakai mun "uskollinen" kotteronikin on alkanut lahota, tai ainakin heittänyt tiskiin ranskiksille tyypilliset sähköviat. Hirveen kiva ajaa pidempiä matkoja kun jatkuvasti kone piippaa jotain faultya, anturit siis seonneet ja hälyttää kaikkia täysin toimivia osia. Mulla alkaa vanne kiristää päätä jo matkalla täältä Paimion keskustaan (vajaa 10km). Tarttis siis uutta kärryäkin katsella. Onneks Skoda on edelleen täyttä rakkautta vaikka matalahkot penkit näin mahapallon kanssa aiheuttavatkin välillä lievää ähinää, Tommi joutuu yleensä tönäisemään vauhtia kun nousen autosta :D
Jotta ei olisi ihan pelkkää valitusta, niin kerrottakoon näistä kuvista vähän. Meillä oli siis viime maanantaina hääpäivä ja sitä varten sisko otti musta vähän tällaisia boudoir-henkisiä mahakuvia. Tykkään näistä tosi paljon ja vaikka raskaus onkin henkisesti ollut todella rankka niin oon mielestäni kohtalaisen hyvin "säilynyt". Kiloja tähän mennessä kerääntynyt alle kymmenen ja suurin osa ihan tuossa pötsissä. Pientä turvotusta on jalkaterissä (osa kengistä puristaa aavistuksen) ja sormissa (piti pyytää äitiltä "lainavihki") mutta noin muuten kroppa on melko entisellään mahaa lukuunottamatta. Ja olen myös näinkin pitkälle päässyt ilman raskausarpia tai navan pullahtamista, jei!
Nyt kyllä tsemppaan sen verran että könyän kellariin laittamaan pyykkikoneen päälle, voisi myös ottaa päivän agendaksi Kirpun vaatteiden viikkauksen. Ovat kyllä jo hoitopöydän laatikossa mutta eivät todellakaan järjestyksessä. Jännä kun tuntuu että eihän täällä ole mitään valmiina, mutta mun tarvike-excel kyllä näyttää plussaa lähes kaiken muun paitsi ensisängyn osalta, se tilataan viimeistään maaliskuun alussa.
Parempaa viikon alkua muille, aika nättiä talvikeliä ainakin luvattu seuraaville päiville (:
