Vauva 5kk & 6kk

Jäi tosiaan tuo edellinen kuukausietappi välistä niin kirjoitetaas nyt parin kuukauden kuulumiset.

- 5kk-neuvolassa 7335g (6520), 68,3cm (64,5), py 44,7cm (43,5)

- Ekat alahampaat ilmestyivät hiukan 5kk-päivän jälkeen, muutaman päivän erolla. Oli samaan aikaan hiukan flunssainen niin hiukan yöllä itkeskeltiin mutta yllättävän vähällä päästiin.

- Käyttää vaatekokoa 68, joitain 62 on vielä käytössä ja 74 otettu myös käyttöpinoon. Omia lemppareita on mm. Mini Rodinin 68/74 -kokoiset bodyt.

- Vaipoissa käytössä Libero Comfort 4, housuvaippojakin testattu yhden paketin verran, mutta ei ollut ainakaan vielä meidän juttu.

 body Tutta (äp2017) / housut Kaiko Clothing / sukat saatu kylkiäisenä

 body Mini Rodini / housut Gugguu / sukat samat kuin ylempänä

- Menopeleinä useimmiten Cybex Eezy -matkarattaat, joko adapterien kanssa kaukalolla tai normi-istuimella. Yhdet ratasraivarit koettu, jonka lopputuloksena mini matkusti hetken naama menosuuntaan. Muuten kyllä pidetty visusti katse työntäjää kohti.

- tehtiin syyskuun alussa ensimmäinen Jyväskylä-visiitti kolmihenkisenä perheenä, me Eepun kanssa mentiin torstaina edeltä junalla ja Tommi tuli perjantaina autolla perässä. Junamatkaa vähän jännitin, varsinkin kun piti Tampereella vaihtaa, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin (: Nuo Eezyt tuli taas todettua nappiostokseksi, niitä jaksoi kantaa kädessä Tampereen aseman alikulkutunnelissa ja jälkimmäisellä junayhteydellä ne sujahtivat ongelmitta Pendolinon hattuhyllylle.

 Nyt on aika hc-mutsimeininkiä. Reppu selässä, poika Tulassa ja rattaat kädessä. Kiitos VR ja miljoonat portaat :D

- aloitettiin tosiaan vauvauinti tuossa alkusyksystä, Eeli on tykännyt tosi paljon vaikka välillä polskimisen sijaan vetää itsensä täysin banaaniksi. Pari kertaa jäi tuossa sairastelujen yms. takia väliin mutta nyt sunnuntaina taas mennään!

- Koettiin myös ensimmäinen (oletettavasti) vatsatauti, onneksi lievänä. Muutaman päivän pojalla oli vatsa todella löysä, melkein joka vaippa falskasi jostain reunasta ja syöminen oli melkoista nirsoilua. Tyyppi kuitenkin pysyi koko ajan varsin pirteänä omana itsenään (paitsi kun vaipan sisältö poltti pyllyä) joten mihinkään varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin ei ryhdytty.

 

- Tommilla oli lomaviikko juuri ennen Eepun puolivuotispäivää, joten lähdettiin käymään minilomalla Tallinnassa. Vatsataudista oli nippanappa selvitty, mutta ihanasti poika silti jaksoi olla ja ihmetellä. 

 

body Tutta (äp2017) / housut Polarn O Pyret / sukat taas ne samat

- 6kk-neuvolassa mitat 7715g (7335), 70,6cm (68,3), py 45,5 (44,7)

- Korvikkeena Arlan luomu 2

- Yöt mentiin pitkään "yhden pysähdyksen taktiikalla", mutta jostain syystä 6kk päivän hujakoilla tuli eka kunnollinen tiheänimunkausi ja saattoi kolmekin kertaa yöllä pyytää maitoa. Nyt on taas palattu normaaliin iltapullo klo 22 (ennen kuin itse mennään nukkumaan) - yöpullo n. 03-05 - aamupullo 07-09  -systeemiin.

- Pyörii napansa ympäri ja on liikkunut pari kertaa metrin, kukaan ei ole nähnyt miten (?!)

- Nostelee vatsallaanollessa pyllyä ylöspäin, sitten hermostuu kun ei tajua mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. 

- Vaatteissa on loputkin 62-kokoiset laitettu pois ja tilalle tullut muutamia 80-kokoisia. Gugguun leggarit ja trikoopantsit on parhaat tälle pitkäkoivelle, samoin Polarn O Pyretin legginsit ovat hyviä.

- Tykkää paljon vauvasirkuksen tempuista ja leikkilauluista. 

- On aloittanut aivan kaikkeen tarttumisen. Äitin hiukset, iskän silmälasit, maton reunahapsut, pöydällä oleva puurolautanen, mikään ei ole turvassa pieniltä käsiltä.

- Tällä hetkellä n. kahdesti päivässä menee kiinteitä, yleensä puuroa ja sosetta. Sormiruokailua hiukan harjoiteltu, mutta tuppaa kiskaisemaan esim. kurkunpalasen suoraan nieluun ja sen jälkeen köhii kuin viimeistä päivää. Ei oikein pidä "sattumista", joten soseet ja puurot ovat sileimmästä päästä.

- Rakastaa ihmisiä, lähes kaikki saavat korvasta korvaan ulottuvan hymyn. Erityisen paljon tykkää seurailla vanhempien serkkujen touhuja. 

- Selkeästi työstää ylähampaita, pureskelee kaikkea ja syö omia käsiään. Otettiin myös hampaidenharjaus (=hammasharjan pureskeleminen) osaksi iltarutiineja. 

Hajalla

Pari päivää ollut jotenkin todella uupunut ja "keskeneräinen" olo. Juhlittiin lauantaina mun ja äitin yhteissynttäreitä niin ehkä tämä on jotain juhlien jälkeistä masennusta, kun pari viikkoa meni aika tiukalla aikataululla pitkän to do -listan ohjaamana. Tunnen itseni tällä hetkellä todella juurettomaksi, en oikein viihdy kotona mutta en tiedä mitä muutakaan tekisin. Koen tästä tietysti huonoa omatuntoa kun arki ihanan vauvan kanssa kotona pitäisi olla niin superdupermahtavaa ja mä vaan haaveilen siitä että pääsisi edes välillä töihin. Öisin vatvon mieltävaivaavia asioita, joita en päivällä kuitenkaan ota ns. työn alle. Mitä sä tuollaisia vanhoja murehdit, olisi reaktio jos kertoisin niistä kyseisille henkilöille.

Rakastan syksyä, mutta nyt se vain muistuttaa siitä miten hankala talvi on tulossa. Puulämmitteinen talo ryömimistä opettelevan pienokaisen kanssa ja pelko siitä että rattaat homehtuvat kuistille kun eivät mahdu sisälle lämpimään. Kireää pinnaa siitä, että kaikki nurkat on täynnä romua eikä niitä saa mihinkään pois tieltä koska säilytystilat ovat kylmiä. Tarttis läväyttää kaikki pilkkahintaan fb:n paikalliskirppikselle, mutta tuntuu että tällä hetkellä kaikki tavara liikkuu todella nihkeästi. Ehkä nakkaan vaatteet vain Pelastusarmeijalle.

Mä taidan olla ihminen joka elää projektista toiseen. En osaa olla, ellei ole jotain mitä odottaa tai työstää. Inhoan välivaiheita, niistä olen kirjoittanut täällä ennenkin. Inhoan sitä kun suunnitellaan jotain, mutta ei tehdä mitään konkreettista niiden suunnitelmien eteen. Selataan taloilmoituksia mutta ei käydä näytöissä. Ideoidaan muutoksia kotiin, mutta ei toteuteta mitään. Päätän aloittaa terveellisen elämän, kiinnittää huomiota syömiseen ja liikuntaan, mutta vain olen ja odotan inspiraatiota.

Myös blogin kirjoittaminen on hankalaa. Haluan tallentaa Eelin vauvavuoden muistot tänne itselleni, mutta nyt on taas hujahtanut pari kuukautta edellisestä postauksesta. Hampaitakin on jo tullut, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjata niiden päivämääriä ylös vauvakirjaan. Tuntuu että aika vain valuu sormien välistä ja joka kuukausi huomaan että olinpas taas tässäkin kuussa saamaton luuseri.

Saan sentään raahattua itseni maanantaisin pojan kanssa vauvasirkukseen ja tiistaisin omalle tanssitunnilleni, mutta muun ajan tunnen olevani täysin hyödytön.

Kai tämä tästä. 

P.S. Kuvat ois kivoi, mutta näköjään blogger-sovellus ei halua tuoda niitä tänne asti. Selvä se.